Seuran historia
Pohjois-Karjalan Kennelmiehet ry:n historiasta
95 vuotta toimintaa metsästysharrastuksen, kenneltyön ja riistanhoidon edistämiseksiValtiolliset ja poliittiset olot sekä tapahtumat Suomessa 1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana lamaannuttivat lähes kaikentyyppisen aatteellisen yhdistystoiminnan joksikin aikaa. Kansalaissodan jälkeen 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa myös pohjoiskarjalaisten metsästysyhdistysten toiminta oli useita vuosia pysähdyksissä. Myös riittävän innokkaista henkilöistä, jotka olisivat elvyttäneet ja edistäneet metsästysharrastusta Pohjois-Karjalan alueella oli puutetta.
Ensin perustettiin Pohjois-Karjalan Metsästys- ja ampumaseura
Vähitellen pohjoiskarjalaisen kennel- ja metsästysseuratoiminnan keskuspaikaksi muodostui kuitenkin Joensuu lähiympäristöineen. Pohjois-Karjalan Metsästys- ja ampumaseuran alustava kokous pidettiin huhtikuun 27. päivänä vuonna 1924. Joensuun Ilosaaren sk-talolle kokoontui kolmekymmentä miestä pohtimaan metsästys- ja ampumaseuran perustamista paikkakunnalle, joukossa oli myös useita maaseutulaisia.Kokouksen avasi paikallispäällikkö K. Björklund puhuen lyhyesti metsästys- ja ampumaseuran tarpeellisuudesta Pohjois-Karjalassa. K. Björklund valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja pöytäkirjuriksi Kosti Aaltonen. Seuran perustava kokous pidettiin lauantai-iltana kesäkuun 14. päivänä vuonna 1924 Joensuussa Ilosaaren sk-talolla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin nimismies A. Laatikainen Pielisjärveltä ja sihteeriksi apteekkari G. Mannelin Joensuusta.
Puheenjohtaja luki kokoukselle seuran säännöt. Ne olivat aikaisemman alustavan kokouksen hyväksymät ja niille hankittiin asiaankuuluva vahvistus. Seuralle valittiin hallitus, jonka puheenjohtajaksi valittiin joensuulainen kapteeni E. Raappana (myöhemmin kenraali) ja varapuheenjohtajiksi tri. Edv. Backberg Nurmeksesta ja nimismies A. Laatikainen Pielisjärveltä.
Backbergistä tuli samalla seuran metsästysjaoston johtaja ja Laatikaisesta ampumaosaston johtaja. Hallituksen muut jäsenet olivat metsänhoitaja Hi. Fabricius Enosta, metsäpäällikkö O. Laakso Wärtsilästä, paikallispäällikkö K. Björklund Joensuusta ja apteekkari G. Mannelin Joensuusta. Varajäseniksi valittiin johtaja A. Zimmermann Tohmajärveltä, teknikko R. Käkelä ja piiripäällikkö U. Sihvonen Joensuusta.
Seuran tilintarkastajiksi valittiin konttoripäällikkö E. Dahlström ja isännöitsijä K. Aaltonen sekä varalle insinööri A. Kaila ja kauppias E. Tuppurainen. Kaikki olivat kotoisin Joensuusta. Kokouksen pöytäkirjantarkastajia olivat tohtorit O. Ruuth ja L. Airola Joensuusta. Heti yleisen kokouksen jälkeen vastavalittu seuran hallitus piti kokouksen ja valitsi sihteerikseen apteekkari G. Mannelinin ja rahastonhoitajakseen teknikko R. Käkelän.
Seuralle perustettiin kennel- ja metsästysjaosto
Erinäisistä syistä kenneltyön harrastajat perustivat Pohjois-Karjalan Metsästys- ja ampumaseuran alaisuuteen kuuluneen kennel- ja metsästysjaoston helmikuun 3. päivänä vuonna 1929 Joensuussa.Kokouksessa olivat läsnä everstiluutnantti E. J. Raappana, majuri A. Gottleben, kirjapainonjohtaja Y. Leinonen, rakennusmestari V. Tshokkinen ja apteekkari K. Mannelin. Perustettu kennel- ja metsästysjaosto aikoi lisätä harrastuspiiriinsä Suomen Kennelklubin Pohjois-Karjalan ajokoiraosaston aikoinaan maakunnassa aloittaman työn. Ennen kaikkea se halusi herättää seuran jäsenten keskuudessa intoa todelliseen urheilumetsästykseen, järkiperäiseen riistanhoitoon sekä kenneltoimintaan. Päätös hyväksyttiin Pohjois-Karjalan Metsästys- ja ampumaseurassa. Perustettu kennel- ja metsästysosasto anoi Suomen Kennelklubin jäsenyyttä ja pääsi jäseneksi.
Kennelmiesten historia alkaa vuodesta 1924
Tämän päivän pohjoiskarjalaiset kennelmiehet katsovat, että Pohjois-Karjalan Kennelmiesten historia alkaa vuodesta 1924, vaikka yhdistys nykyisen nimisenä perustettiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Näkemystä on perusteltu kahdesta syystä. Ensinnäkin Metsästys- ja ampumaseuralla, jonka alaisuudessa toiminut kennelosasto itsenäistyi 1932, oli toiminnassaan osittain samat tavoitteet kuin Kennelmiehillä. Toisaalta Kennelmiesten keskeiset henkilöt olivat toimineet Pohjois-Karjalan Metsästys- ja ampumaseurassa sen perustamisesta lähtien.Kennelmiesten taustaa tarkasteltaessa on kysymys yli puoli vuosisataa jatkuneesta yhtäjaksoisesta toiminnasta metsästysharrastuksen, kenneltyön ja riistanhoidon edistämiseksi.
Perustava kokous pidettiin vuonna 1932
Pohjois-Karjalan Kennelmiehet -yhdistyksen perustava kokous pidettiin 2. päivänä helmikuuta vuonna 1932. Saapuvilla oli kahdeksan asianharrastajaa. Puheenjohtajana toimi everstiluutnantti E. Raappana ja pöytäkirjaa piti johtaja Yrjö Leinonen. Yhdistys päätettiin perustaa Pohjois-Karjalan Kennelmiehet nimisenä. Yhdistyksen tarkoituksena oli jatkaa lopettavan Suomen Kennelklubin Pohjois-Karjalan osaston kennel- ja urheilumetsästysharrastusta.Perustavassa kokouksessa perustamisasiakirjan allekirjoittivat seuraavat henkilöt:
- Everstiluutnantti E. J. Raappana, (myöhemmin kenraali)
- Varatuomari L. G. Backman
- Rakennusmestari Vilho Tshokkinen
- Majuri Martti Leinonen
- Kirjapainonjohtaja Yrjö Leinonen
- Majuri Vilho Nikoskelainen
- Kokouksessa olivat myös läsnä metsänhoitaja L. Blomqvist ja johtaja Kosti Aaltonen.
Sosiaaliministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin ja nimeen liitettiin ry. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1932, sivulle 115YR75 ja rekisterinumerolla 21.520.